Ei ole mitään helppoa tapaa hyväksyä läheisen henkilön menetystä itsemurhan kautta. Seuraavassa on annettu joitakin tietoja, joiden toivomme olevan avuksi ja tekevän menetyksestä selviytymisen hieman tuskattomammaksi. On myös olemassa muita palveluita, joista voi olla hyötyä, ja niistä on esitetty luettelo osassa: Apu ja tuki.Valitse jokin seuraavista:
Reaktiot ja tunteet
Avun lähteet
Ns. ystäväkeskukset tarjoavat moraalista tukea jokaiselle kriisitilanteessa olevalle.
Läheisen henkilön menetys aiheuttaa syvän surun ja murheen. Henkilön menetys itsemurhan kautta saa usein aikaan erilaisia reaktioita ja tunteita. Itsemurhan aiheuttama suru on pitkällistä. Shokki, sosiaalinen eristäytyminen ja syyllisyyden tunne ovat usein vahvempia, ja itsemurhan valitseminen antaa aiheen kipeisiin kysymyksiin.
Voidaan kokea joitakin seuraavista tai vaikkapa kaikkia:
Voimakas shokki
Shokin tai epäuskon tunne, joka seuraa tällaista kuolemaa, saattaa olla erittäin voimakas. Tämän surun yleisiin piirteisiin kuuluvat toistuvat kuvat kuolemasta, vaikka kuolemaa ei ehkä todistanut kukaan. Kuolleen löytäminen voi olla toinen traumaattinen ja lähtemätön kokemus. Se tuo mukanaan luonnollisen tarpeen käydä läpi useaan kertaan nämä erittäin pelottavat kuvat kuolemasta ja niiden luomat tunteet.
Kysymysten tekeminen – miksi?
Itsemurhan aiheuttamaan suruun kuuluu usein pitkällinen tragedian syiden etsintä. Monet henkilöt hyväksyvät lopulta sen, että he eivät tule koskaan oikeastaan tietämään syytä. Selityksiä etsittäessä saman perheen eri jäsenillä saattaa olla hyvin eroavat mielipiteet siitä, miksi itsemurha tapahtui. Tämä voi olla perhesuhteita rasittavaa, erityisesti silloin, kun siihen liittyy syyttelyä.
Kysymysten tekeminen – olisiko se voitu estää?
On tavallista käydä läpi yhä uudelleen se, miten itsemurha olisi voitu estää ja miten läheinen henkilö olisi voitu pelastaa. Kaikki voi näyttää tuskallisen ilmeiseltä jälkikäteen. ‘Mitä-jos’ -kysymykset voivat tuntua loputtomilta. Tapahtumien tutkiskelu uudelleen on luonnollinen ja tarpeellinen tapa selvitä siitä, mitä on tapahtunut. Tutkimuksissa on todettu, että jotkut itsemurhan johdosta surevat henkilöt tuntevat enemmän syyllisyyttä ja tekevät enemmän itsesyytöksiä ja itsetutkistelua kuin ne, joiden suru on aiheutunut jostakin muusta syystä.
Pulaan jättäminen/hylkääminen
Voidaan kokea hylkäämisen tunne. On tavallista tuntea itsensä pulaan jätetyksi, kun toinen henkilö ‘valitsee’ kuoleman.
“Olin järkyttynyt siitä, että hän ei tullut puhumaan asiasta kanssamme. Mielestäni jokainen meistä koki suuttumusta jossain vaiheessa. Ajattelen: ‘Miten olet voinut tehdä tämän meille?’ ” Sisar, jonka veli tappoi itsensä.
Itsemurhan pelko ja itsemurha-ajatukset
Epätoivo on suruprosessin luonnollinen osa, mutta läheisen henkilön itsemurhan jälkeen toivottomuus saattaa yhdistyä pelkoon oman turvallisuuden puolesta. Samaistaminen sellaiseen henkilöön, joka on tappanut itsensä, voi vaarantaa erittäin tuntuvasti omaa turvallisuuden tunnetta. Tämä henkilö voi kärsiä ahdistuneisuudesta enemmän kuin sellaiset henkilöt, joiden suru on aiheutunut muulla tavalla, ja hän voi olla alttiimpi itsemurha-ajatuksille.
Median huomio
Kun joku kuolee tekemällä itsemurhan tai jostakin muusta odottamattomasta syystä, voi se herättää yleisön mielenkiinnon. Kuolemansyyn selvittämistutkimus, jonka laki voi vaatia, herättää mielenkiintoa kuollutta henkilöä sekä hänen läheisiä sukulaisiaan ja ystäviään kohtaan. Median antama huomio voi olla erittäin rasittavaa sureville sukulaisille ja ystäville, erityisesti silloin, kun kuolema raportoidaan tunteettomalla tai virheellisellä tavalla.
Stigma ja eristäytyminen
Yhteiskunnan asenteet itsemurhaan ovat muuttumassa, mutta ne voivat edelleen rajoittaa tarjolla olevaa tukea. Muiden vaikeneminen saattaa vahvistaa stigman, häpeän ja ‘erilaisuuden’ tunteita. Jos toiset ovat hämmentyneitä, vaivautuneita tai vältteleviä itsemurhan suhteen, voi henkilö tuntea itsensä täysin eristäytyneeksi. Tilaisuudet puhua, muistella ja ylistää rakkaan poismenneen elämää ja persoonallisuutta voivat olla kiellettyjä. Sureva voi myös tuntea vahvaa tarvetta suojella rakastettua henkilöä, ja omaa itseään, muiden arvostelulta.
Poikansa kuolemasta kirjoittanut äiti kiinnitti huomiota siihen, että meille ei ole koskaan kerrottu, mitä pitäisi sanoa sellaiselle henkilölle, jonka perheessä on tapahtunut itsemurha. Hän halusi kuulla samat asiat, joita voidaan sanoa jollekin muulle läheisensä kuoleman kokeneelle: “Olen todella pahoillani, kun näen tuskasi. Voinko tehdä mitään sen hyväksi? Jos haluat puhua asiasta, olen hyvä kuuntelija. Minulla on olkapää, jota vasten voit itkeä.”
© The Royal College of Psychiatrists 1997
Lainattu surevien tietopaketista, jonka ovat toimittaneet Kate Hill, Keith Hawton, Aslog Malmberg ja Sue Simkin Julkaistu Royal College of Psychiatrists -kollegion luvalla
Tarpeet
Tarpeista tiedusteltiin kanadalaiselta ryhmältä itsemurhan johdosta surevia henkilöitä, ja heidän mielestään he tarvitsivat apua ja tukea seuraavissa:
- saada itsemurha omaan perspektiiviinsä
- käsitellä itsemurhan aiheuttamat perheongelmat
- tuntua itsestä paremmalta
- puhua itsemurhasta
- saada asiatietoja itsemurhasta ja sen vaikutuksista
- ymmärtää ja hyväksyä muiden ihmisten reaktio itsemurhaan
© The Royal College of Psychiatrists 1997
Lainattu surevien tietopaketista (Bereavement Information Pack), jonka ovat toimittaneet Kate Hill, Keith Hawton, Aslog Malmberg ja Sue Simkin
Julkaistu Royal College of Psychiatrists -kollegion luvalla
Apu ja tuki
Milloin on aika hakea apua?
Sureminen on raskasta ja uuvuttavaa. Ei ole aina helppoa päättää, milloin on aika hakea apua. Apua saamaan voi hakeutua jos:
- tuntee itsensä edelleen murheen murtamaksi ja tyhjäksi muutaman kuukauden jälkeen kuolemasta
- ei saa nukuttua tai näkee painajaisunia
- tuntee, että ei pysty käsittelemään voimakkaita tunteita tai fyysisiä tuntemuksia, kuten uupumusta, sekavuutta, ahdistuneisuutta tai paniikkia, tai jatkuvaa jännitystä
- tuntee joutuvansa sellaisten ajatusten ja tunteiden valtaan, jotka ovat syntyneet rakkaan läheisen kuolemasta, kuten esim. suuttumus, syyllisyys, hylkääminen
- tuntee tarvetta jakaa suruaan, mutta ei ole ketään, jonka kanssa sen tekisi
- on jatkuvasti aktiivinen, jotta välttäisi tunteensa (esim. tekee töitä koko ajan)
- huomaa, että käyttää alkoholia tai lääkkeitä liian paljon
- huomaa, että on huolestunut itsemurhasta ja ajattelee sitä itse
- pelkää, että ympärillä olevat henkilöt ovat alttiita vaaroille eivätkä pysty selviytymään
Joitakin tuen lähteitä ja tapoja, joilla ne auttavat:-
Omatoimiset ryhmätmahdollistaa muiden henkilöiden tapaamisen sekä tunteiden ja kokemusten jakamisen heidän kanssaan, mikä voi antaa uutta luottamusta
Paikalliset lääkärit
- voivat kuunnella, puhua surevan henkilön kanssa ja tarjota moraalista tukea
- voivat auttaa määrätyissä ongelmissa, kuten unettomuus, ahdistus tai masennus
- voivat antaa neuvoja muista avun lähteistä
Tuki vaihtelee lääkärien kesken. Aina ei ole mahdollista puhua lyhyen käynnin aikana siitä, mitä on tapahtunut. Lääkärille voidaan kirjoittaa kirje ennen vastaanottoa, jotta päästään tämän vaikeuden yli.
Neuvonta
- sallii enemmän aikaa asioiden läpikäymiseen tai antaa pitempiaikaista tukea
- ei pakota kaivamaan vanhoja asioita, vaan tarjoaa sen sijaan apua tunnekriisissä ja elämänmuutoksissa, joita sureva henkilö voi joutua kohtaamaan
- saattaa olla helpotus, koska sen avulla voi puhua vieraalle henkilölle turvallisessa ilmapiirissä
Uskonto
- voi olla voiman ja tuen lähde, jos henkilöllä on uskonnollinen vakaumus
- paikalliset uskonnolliset johtajat voivat olla korvaamaton tuen lähde
Ns. ystäväkeskukset
- antavat luottamuksellista tukea jokaiselle, joka on joutunut hätään tai on epätoivoissaan tai jolla on itsemurha-ajatuksia. Löytääksesi lähimmän neuvontapalvelun klikkaa tätä.
Surevien auttamiseen erikoistuneet organisaatiot
oistakin surevia auttavista organisaatioita on esitetty luettelo seuraavissa linkeissä:-
Kansainvälinen itsemurhien ehkäisyjärjestö (IASP)
www.med.uio.no/iasp/english/cs.html
American Association of Suicidology (Amerikan itsemurhien ehkäisyjärjestö)
www.suicidology.org/displaycommon.cfm?an=6
Canadian Association for Suicide Prevention (Kanadan itsemurhien ehkäisyjärjestö)
www.casp-acps.ca
Iso-Britannian palvelut
Täydellinen luettelo surevien avustusorganisaatioista Iso-Britanniassa sekä hyödyllisistä kirjoista on esitetty Royal College of Psychiatrists -kollegion laatiman surevien tietopaketin täydellisessä versiossa. Voit ladata täydellisen paketin sisältävän pdf-tiedoston tästä.
© The Royal College of Psychiatrists 1997
Lainattu surevien tietopaketista (Bereavement Information Pack), jonka ovat toimittaneet Kate Hill, Keith Hawton, Aslog Malmberg ja Sue Simkin Julkaistu Royal College of Psychiatrists -kollegion luvalla